Miten vaikeaa urheilukuvaus voi olla?
Miten vaikeaa urheilukuvaus voi olla?
Petäjäveden Petäjäiset naisten lentopallojoukkue pelaa kaudella 2024-25 Keski-Suomen aluesarjaa. Joukkue pyysi minut mukaan kauden avaavaan kotiturnaukseen kuvaajaksi pientä somenäkyvyyttä vastaan. Olihan 2024 Petäjäveden Petäjäisten 90. toimintavuosi ja näin ollen myös juhlapeli. Kiitos kutsusta, tottakai otin haasteen vastaan, vaikka en ole urheilukuvausta juurikaan ennen tehnyt. Rutinoituneena hääkuvaajana tilanteiden tallentaminen on tuttua, mutta lentopallo on kyllä aika erilaista toimintaa ja vauhtia piisaa.
Urheilukuvaukset lainalaisuudet
Urheilukuvaus on tapahtuman tallentamista. Dokumentointia, mitä pelissä tapahtuu. Kuvaaja voi vain vaikuttaa omaan tekemiseen, ei juurikaan muuhun. Ympäristö ja tapahtumat ohjaavat kuvaamista.
Kuvausympäristö
Missä kuvaaminen tapahtuu? Lentopalloa pelataan urheilusalissa, jossa tilaa on salin reunoilla. Onko salissa erillistä paikkaa, missä voi kuvata muuallakin kuin salilattian tasossa? Millainen valaistus salissa on? Led-valaistuksen yleistyessä tilanne on suht hyvä kuvaajan kuvata. Mutta edelleen vanhaa loisteputkivalaistusta saleista löytyy ja kameran herkkyyttä joutuu nostamaan. Salaman käyttö ei ole vaihtoehto pelitilannekuvien tallentamisessa.
Kuvaussuunnat
Kuvaajalla on hyvä olla lajituntemusta, edes sen verran, että tietää millaista peli on ja missä tapahtuu kuvauksen kannalta tärkeitä ja näyttäviä hetkiä. Tämän ajatuksen perusteella haetaan kuvauspaikat, jossa peliä kuvataan. Lentopallo haastaa kuvaajaa monella tapaa. Kentällä on verkko ja osa toiminnasta tapahtuu yläviistoon kuvaajasta. Peli on nopeatempoista ja osittain ennalta arvaamatonta.
Urheilukuvaus – onnistuinko?
Petäjäveden liikuntasalin valaistus on kehnohko ja sen huomasin myös kuvien kellertävästä sävystä. Sävynsäädön kautta sain kuvat suhteellisen oikeansävyisiksi. Muuten kuvausympäristö salissa oli hyvä. Tosin korkeammalta olisin halunnut kuvata, jolloin verkkopelaajien toimintaa olisi ollut helpompi tallentaa.
Aluksi kuvasin peliä toisen joukkueen selkäpuolelta, jolloin kaikki pelitapahtumat tapahtuvat suht pienellä alueella. Pallo liikkui enemmän syvyys- ja vertikaalisuunnassa kuin sivuttain. Näin saatoin helposti ottaa yleiskuvia laajalla kuvakulmalla tai zoomata rajauksen verkkopalloihin. Liike pysähtyi 1/160 -suljinajalla jo kivasti, joten herkkyyttä ei tarvitse nostaa tappiin. Haasteena tässä kuvauspaikassa on, että vastapuolen pelaajat jäävät osittain verkon taakse piiloon ja toinen joukkue on selin kameraan. Jos olisin halunnut vielä rajatumpia kuvia torjunta- ja lyöntitilanteista, niin pidempi polttoväli olisi auttanut kuvaamisessa. Kuvasin peliä Nikonin täyskennorungolla ja sigman 24-105 mm lasin ”zoomi loppui kesken”.
Siirryin toiseen erään lähemmäs pelaajia. Sijottauduin tuomarin läheisyyteen verkolle. Peli liikkui suhteessa kameraan enemmän sivusuunnassa, joten suljinaikaa joutui pienentämään liikkeen pysäyttämiseksi. Laajakulmalla saa hyvin kuvattua joukkueen pelitilanteita niin, että pelaajien kasvot näkyvät. Kuvaamalla lattian rajasta, saa lyöntitilanteisiin myös kivasti ilmaa. Vasta pelin loppuvaiheessa ymmärsin myös kuvata verkon ”läpi”. Useampi tällainen kuva epäonnistui, mutta kun tarpeeksi harjoittelin niin muutama sitten onnistuikin. Automaattitarkennukseen ei tässä kohtaa voinut luottaa, vaan oli ennakoitava ja rajattava valmiiksi verkkopelaajiin. Verkon läpi -kuvat ovat suosikkejani, koska laji käy ilmi kuvasta heti ja pelaajien ilmeet kertovat omaa kieltään.
Urheilutapahtumissa on muutakin kuin itse peli. Yleisöllä on iso merkitys, millainen tunnelma pelissä on. Mutta tällä kertaa yleisöä oli paikalla vähän, joten keskityin itse peliin ja pelaajiin. Tärkeää on kuvata myös tilanteita, jossa näkyy pelin ”tunteet”. Eli voitetut pisteet tai epäonnistuneet suoritukset ja sen jälkeiset tilanteet. Loppujen lopuksi kuvaajana tykkään eniten juuri näistä kuvista.
Kysy tarjous
tapahtuman kuvaamiseksi
Ja kyllä. Voit kysyä minua myös urheilutapahtumaan.
Urheilukuvaus vaatii lisää harjoittelua
Kehityskelpoinen – sen johtopäätelmän voin sanoa kuvieni perusteella. Huomasin ainakin arpovani Nikonin peilittön rungon kanssa, millaista tarkennusmoodia tulee käyttää. En varmaankaan osaa hyödyntää kameran seurantaa kovin hyvin, vaan harrastan usein esitarkentamista kohteeseen. Varsinkin silloin, kun haluan rajata kuvaa tiukemmin. Välillä tuntui jopa siltä, että vanhemmalla rungolla olisin tarkentanut paremmalla prosentilla kohteen terävänä ruutuun. Liikkeen pysäyttäminen määritteli paljon suljinajan käyttöä, ja jottei herkkyydet nousseet pilviin, aukkoarvot pyörivät 4.0 ja 5.6 välillä. Tarkennusalue on tällöin ohuehko.
Seuraavan kerran olen jo paljon valmiimpi lentopallopelin kuvaamiseen. Vaikka höntsään itsekin, niin silti olin usein myöhässä pelitilanteen vangitsemisessa. Kuvauspaikan valinnalla on iso merkitys, joten kannattaa kokeilla useaa kuvakulmaa. Kentän takaa on helppo paikka kuvata, kun omistaa laajan polttovälin objektiivin. Verkon juurelta kuvaaminen on haastavampaa, mutta palkitsee ahkeran harjoittelijan.
Urheilukuvaamisen ydintä on tallentaa teknisesti ja juuri oikealla hetkellä olevia urheilusuorituksia. Mutta loppujen lopuksi urheilukuvissa minua kiinnostaa itse ihmiset ja millaisia tunteita peli tuo. Ja tunteet näkyvät kasvoilta, joten keskityn kasvoihin jatkossakin.
Artikkelin kirjoittaja
Henry Moilanen
Valokuvaaja ja graafinen suunnittelija
Olen työskennellyt graafisen suunnittelun ja valokuvauksen parissa yli 10 vuotta. Sitä ennen toimin sisällöntuottajana teknisellä alalla. Valokuvausharrastukseni jalostui yrittäjyydeksi vuonna 2012 ja graafinen suunnittelu tuli palvelutarjontaan muutama vuosi myöhemmin. Vuonna 2019 perustimme yhdessä Miikka Joen kanssa Mainostoimisto Sitrusmedian.
Puh: 040 1744 826, henry[at]hesu.fi